Sivusto made by: salminengraphics

TaideAkaa -blogi

Taide on yksi kulttuurin peruskäsitteistä. Se koostuu erilaisten elementtien tarkoituksellisen järjestelyn tuloksista ja prosesseista, joilla pyritään vaikuttamaan tunteisiin tai ajatteluun subjektiivisella tasolla.

Taide on ilmaisun, viestinnän, kannanoton ja mielihyvän tuottamisen väline. Se, onko jokin teos taidetta, riippuu tarkastelijan omaksumasta taidekäsityksestä. Taidetta voi olla myös sellainen, joka aiheuttaa kokijassaan muitakin kuin esteettisyyden tunteita.
Taide-sanalla yleensä tarkoitetaan kaikkia niitä toimintoja ja tuotteita, joilla ihminen aistein havaittavin keinoin koettaa herättää toisissa itsessään kokemiaan tunnevaikutuksia. Erityisesti sana taide viittaa kuvataiteisiin.

Immanuel Kantin mukaan ihminen ei voi saada tietoa ympäristön todellisesta olemuksesta, vaan ympäröivä maailma ilmentyy havainnoissamme sellaisena, kuin aistimme ne hahmottavat. Estetiikka ei siis myöskään kerro mitään tarkasteltavasta esineestä itsestään, vaan tarkastelijan tunnepohjaisesta suhtautumisesta esineen mielikuvaan. Kantin toisen määritelmän mukaan taideteoksia voidaan verrata luonnon tuotoksiin: luonnossa kaikki on välttämätöntä seurausta luonnonlaeista, ja vaikka taideteokset syntyvätkin ikään kuin vapaudessa, noudattaa taiteilija niissäkin luonnon määräämiä sääntöjä, ja taide jäljittelee siten luontoa.

Näin taidetta määrittelee lähteidensä perusteella yksi nykymedian suursuosikeista, Wikipedia. Toivottavasti voit tulevaisuudessa lukea täältä myös ajatuksia sekä huomioita akaalaisesta kulttuurista ja taiteesta sen eri saroilta... Jos olet halukas kertomaan mielipiteistäsi, laita sähköpostia tulemaan sivujen ylläpitäjälle: salminen@pp2.inet.fi

Tässä vielä taiteilija Pekka Hannulan huomio taiteesta: Lopulta kaikessa taiteen kohtaamisessa ja määrittelyssä jää jäljelle vain se oma tulkinta ja kokemus, oli se sitten mitä tahansa. Joskus vuosia sitten tyttäreni ollessa ekaluokkalainen hän toi ystävänsä käymään ateljeehen. Siinä hän sitten esittelee emännän elkein kaikkea mitä ateljeessa on ja mitä siellä tehdään. Eräällä pöydällä on koevedos teoksesta "Vaimo puhuu outoja" ja ystävykset pysähtyvät etsauksen ääreen. Hetken hiljaisuus ja sitten tulkinta: "Toi tossa osaa lentää, ja kuule, tolla on sille asiaa. Ne juttelee imuroinnista, mutt toi ei haluu kuulla, kun sillä on kolikko korvassa." Siinäpä se. Oma tulkinta ratkaisee.

Tässä tiedostamaton.net -sivuston näkemys aiheesta "Mitä on taide - psykologinen näkökulma"

Tiiviisti: Tietoinen ajattelu on ihmiselle 40 000 -100 000 vuotta sitten kehittynyt systeemi. Osa ympäristöstä saamastamme informaatiosta ei lainkaan kulje tietoisen ajattelun kautta, vaan vaikuttaa suoraan tunteisiimme. Samat ilmiöt ovat kyseessä taiteessa.
Voi tuntua yllättävältä, että taide aletaan määritellä tässä psyyken sisäisestä jaosta lähtien. Toisaalta meille kaikille on intuitiivisesti selvää, että taide on tekemisissä ihmisten tunteiden kanssa ja vastakkainen järjelle. Taide myös karttaa älyä, taidetta voidaan analysoida, mutta millään älyllisellä analyysillä ei päästä taideteoksen kokemiseen sisälle, eikä voida älyllisen kaavan avulla tuottaa sävähdyttävää taideteosta. Taideteosta kannata alkaa selittämään.

Taiteesta on kyse silloin, kun taiteilija ei voi rakentaa haluamaansa ilmaisua tietoisen ajattelun kautta, vaan hän joutuu käyttämään tietoisen ajattelun ulkopuolisia, vaikeammin hallittavia prosesseja ilmaisun tuottamiseen. Eli jos pystymme luomaan jonkin ilmaisun puhtaasti loogisen ajattelun ja järjen käytön avulla, kyse ei ole taiteesta. Tämä teksti, jota parhaillaan luet, on päättelyn avulla laadittua: on oletettu lukijalla olevan jotkut perustiedot, ja päätelty, mitä tulee kertoa asian välittämiseksi. Loogisen ajattelun ja suunnittelun käyttö ei ole kielletty taiteen tekemisessäkään, mutta taiteen tekemisessä se ei riitä. Kun taiteilija haluaa hahmotella, minkälaisen elämyksen tai tunteen hänen teoksensa tai esityksensä katsojissa ja kuulijoissa herättää, hän ei voi päätellä tätä loogisesti mistään. Hänen on koko persoonallaan itse eläydyttävä katsojan ja kuulijan osaan, ja tätä kautta valittava millaiseksi lopullinen taideteos muovautuu.

Taide-elämyksen aiheuttama tunteiden herääminen on samanlainen prosessi, kuin tunteiden herääminen jokapäiväisessä elämässä.

Kahtiajako tietoiseen ajatteluun ja muunlaiseen psyykkiseen toimintaan on lähtöisin psyyken kehityshistoriasta. Tunteet ovat kehittyneet eläimille ja ihmiselle kymmenien miljoonien vuosien kehityshistorian kuluessa. Tietoinen ajattelu nykymuodossaan on kehittynyt ihmiselle vasta ehkä viimeisen 40 000 - 100 000 vuoden aikana. Kielen kehittyminen on ollut välttämätön edellytys tietoisen ajattelun kehittymiselle - sisäinen puhe on välttämätön ajatusten tahdonalaisessa ohjailussa. Jos vertaamme omaa ajatteluamme eläinten toimintaan, niin on selvää, että toiminnan suunnittelu ajattelun avulla on aivan ratkaisevasti tehokkaampaa ja on mahdollistanut uusien teknologioiden synnyn ja nykyisen kehittyneen elämänmuodon. Ihmiselle kehittynyt tietoinen ajattelu muodostaa oman, suhteellisen itsenäisen systeemin, jossa maailma hahmotetaan yleisen ja usein abstraktin tiedon välityksellä.

Eläimille tyypillinen psyykkinen toiminta ei kuitenkaan ole kadonnut ihmiseltäkään, vaan jatkaa toimintaansa tietoisen ajattelun rinnalla. Tämä vanhempi psyykkisen toiminnan osa on lähemmin yhteydessä tunteisiimme ja tarpeisiimme kuin tietoinen ajattelu, joka voi toimia hyvinkin irrallaan tunteistamme. Tämä voimakas kytkös tunteisiin on tämän kehityshistoriallisesti vanhemman psyykkisen toiminnan ominaispiirre, ja siksi tunteen ja järjen välillä kokemamme ero liittyy näiden kahden psyykkisen tason eroon. Tietoisesta ajattelusta poiketen, tämä varhaisempi taso, impulsiivinen taso tai primaariprosessien taso, ei samalla tavoin avaudu introspektion kohteeksi. Emme voi ottaa sitä samanlaisen tarkastelun kohteeksi, kuin loogista ajatteluamme. Tätä tasoa leimaa aina tietynlainen kokonaisvaltaisuus, läpinäkymättömyys ja "mystisyys".